Menestystarinan takana on paljon työtä, rohkeutta ja ripaus hulluutta

Julkaistu 09.08.2024

Viisikymmentä vuotta sitten Suomessa ei juurikaan valmistettu pneumatiikkalaitteita. Tuontiosien toimitusajat saattoivat luisua viikkoihin tai jopa kuukausiin. Tämä sai Tapio Heinon ja Martti Pullin perustamaan alalle uuden täysin kotimaisen yrityksen, Pimaticin.

Pimaticin menestystarinan alkuun polkaisussa tarvittiin rutkasti rohkeutta, päättäväisyyttä ja yritteliäisyyttä. Sekä ripaus silkkaa hulluutta. Tapio Heino ja Martti Pulli olivat työskennelleet muutaman vuoden samassa työpaikassa ja osittain samoissa työtehtävissä hydrauliikkateollisuudessa, kun ajatus omasta firmasta syntyi.  

– Alkuun lähdettiin täysin asiakasräätälöidyillä tuotteilla. Toiminta käynnistyi ystävänpäivänä vuonna 1974 Huittisten kunnan, tuolloin kauppalan, rakennuttamassa 420 neliön vuokrahallissa, nyttemmin jo eläköitynyt Tapio Heino kertoo. 

Huittinen valikoitui toimipaikaksi keskeisen sijaintinsa ja hyvien kulkuyhteyksien johdosta.  

– Levitimme Suomen kartan ja paikansimme siihen mahdolliset toimipisteet tehtaalle lähietäisyydellä keskeisimmistä asiakkaista. Huittinen oli oiva valinta. Tuolloin alue oli vielä täysin maaseutua eikä paikalliset maanomistajat olleet kovin tyytyväisiä, kun keräsimme töihin hyvät renkimiehet, Heino muistelee. 

Vuonna 1979 Pimaticin palveluksessa oli jo kolmisenkymmentä työntekijää. Vuokrahalli oli mahdollistanut kaiken saatavilla olevan pääoman sijoittamisen liiketoiminnan kasvattamiseen ja kehittämiseen. 

– Perustamisvaiheessa omistusasunnot myytiin ja pankista saatiin maksimipääomarahoitus. Myös valtion omistama Teollistamisrahasto antoi tukensa toiminnallemme. Pikkuhiljaa yritys ja tuotteet tulivat tunnetummiksi ja se auttoi liiketoiminnan kasvattamisessa. 

Saksalaisen pneumatiikkaopissa 

Heinon tie paineilmaventtiileitä valmistavan yrityksen perustajaksi ei ollut varsinaisesti lapsuuden haave, saati hartaasti suunniteltu aie. 1960 –luvulla teollisuudesta tuli nouseva buumi. Heino suoritti teknilliset opintonsa Porissa ja valmistui oppilaitoksesta ensimmäisten joukossa insinööriksi. 

– Opinnoissa perehdyttiin monipuolisesti tekniikan eri aloihin, mutta hydrauliikka- ja pneumatiikkatekniikka käsiteltiin vain pintapuolisesti sivuten. Valmistuttuani työllistyin Wärtsilän Kotkan tehtaalle. Siellä minut pneumatiikkatekniikan pariin perehdytti eräs saksalainen insinööri. Hänen opissaan sain kerättyä mittaamattoman arvokasta kokemusta ja tietotaitoa alalta, Heino kertoo. 

Kotkassa työnkuvaan sisältyi pääasiassa sotakorvausalusten varustelua ja samalla Heino perehtyi hydrauli- ja pneumatiikkatekniikan alalla toimiviin yrityksiin. Jo siinä vaiheessa tuli tehtyä analyysiä siitä, miten muissa yrityksissä asiat hoidettiin. 

– Olin vaihtamassa työpaikkaa ja Martti väläytti, että mitäs jos laitetaan yhdessä firma pystyyn. Näitä ajatuksia pyöriteltiin yhdessä useampana viikonloppuna ja tulimme siihen tulokseen, että täysin kotimainen tuote olisi tuotantotehokkaampi kuin tuontitavara, Heino sanoo. 

Maahantuotavilla tuotteilla ja osilla oli usean viikon, jopa kuukausien toimitusajat. Heinon ja Pullin päämääränä oli alusta asti nopeuttaa valmiiden tuotteiden saantia asiakkaalle.  

– Yhden sylinterin valmistusaika meidän tuotannossa oli noin kahdesta viiteen tuntia. Se lupasi asiakkaille vähemmän odotusta ja koneiden seisotusta verrattuna siihen, että he olisivat odottaneet kyseistä osaa maailmalta. 

Tapa toimia – valttina silloin ja nyt 

Alussa asiakkaiden oli vaikeahko ymmärtää ja uskoa, että nopealla aikataululla kotimaassa tuotetaan laadukas ja toimiva tuote. Tapa toimia oli alusta asti Pimaticin suurin valtti. Ja sitä se on edelleen. Jos jotain ei ole valmiina, se suunnitellaan ja valmistetaan mahdollisimman nopealla aikataululla asiakkaan tarpeita parhaiten palvelevaksi tuotteeksi. 

– Pimaticin tuotteissa on yksi yhdistävä tekijä. Ne ovat aina käytössä tuotantolaitteissa ja linjoissa, jotka ovat lähes jatkuvasti käytössä. Korvaavien osien odotteluun ei ole aikaa, koneet ja pahimmassa tapauksessa koko tuotanto joudutaan pysäyttämään, kun jotain hajoaa, Heino kertoo. 

Pimatic nimi on kansainvälinen ja mieleenpainuva, vaikka perustamisvaiheessa markkinat olivatkin pääasiassa Suomessa. Mutta mistä nimi syntyi?  

– Perustamisvaiheessa Huittinen painoi päälle, kun virallisiin papereihin piti saada yrityksenkin virallinen nimi. Ympärillä tuntui olevan jos minkälaista automaticia ja safematicia. Mielessäni oli Paineilmamatic, joka oli kuitenkin liian pitkä. Otin paineilmasta kirjaimet P ja I ja laitoin perään matic, Heino sanoo. 

Maine levisi ja kasvua tapahtui kuin itsestään. Kasvusta saatu tuotto kiinnitettiin osien valmistuspuolelle, josta haettiin lisää tuottoa. Vuonna 1980 Pimaticille hankittiin ensimmäinen CNC-sorvi ja tuotanto siirtyi uuteen aikakauteen valmistustekniikassa. Uudet toimitilat mahdollistivat myös työntekijämäärän kasvatuksen 45 henkeen. 

– Alusta asti on vastuuta annettu työntekijöille. Luottamus tuotteeseen ja tekijöihin on varmasti juuri ne kantavat syyt, jotka ovat vieneet Pimaticin pitkälle.